Necesse est

Edellisestä bloggauksesta on kulunut jo aikaa. Hyviä syitä ei ole mutta syitä kuitenkin.

Paras niistä ja ehdottomasti mukavin on, että kulutin reilun viikon (2. - 13.7.) purjehtien vaihtuvien gastien kanssa veneeni Helsingistä Utöseen. Kovat länsituulet ja pari totaalista sadepäivää viivyttivät matkaa parilla päivällä. Purjehtien voi suunnitella vain tavoitteellisia aikatauluja. Legin gastit olivat A-ryhmää joten aika ei tullut pitkäksi satamissakaan säätä seuraten ja sadetta pidellen. Kasnäsissä ja Taalintehtaalla oli myös järjestettyä ohjelmaa eli  Baltic Sea Jazz Festival-viikonloppu. Antti Sarpila Trion rento meininki sateisen päivän iltakonsertissa oli mahtavaa kuunneltavaa, kaikkea muuta kuin totista torvisoittoa. 

Nötö

Nötön lumoavan kauniiseen saareen melkein jumiuduttiin. Ensin odoteltiin sateen ja kovan länsituulen vaihtumista ja viimein kun olisimme olleet valmiit starttaamaan kohti Utöötä niin veneeni S/Y Isadoran starttiakku oli vieläkin tuntemattomattomasta syystä tyhjentynyt, aamulla totesin sen olevan risa kun ei yön aikana ollut ottanut virtaa vastaan.  Kovaan tuuleen ja myöhäiseen iltaan ei haluttu lähteä ilman rautagenuaa ja sähköisiä navigointilaiteita. Onneksi seuraavana päivänä saimme ostaa uuden akun paikallisesta kaupasta. Päivä oli aurinkoinen ja edelleen kovin tuulinen, mutta päätimme lähteä ja matkalla kiiruhtaa vielä Aspöhön kalasopalle - myöhästyimme, mutta saimme savuahvenia ja graavisiikaa (ei paha). Aspön pelimannien soiton jälkeen päästimme köydet irti ja purjehdimme isossa kaksi reiviä ja genuaa nenäliinan verran avattuna luovien Utöseen.

Nötö

Ankkuroimme Flananille 13.7.  klo 01.20. Vastassa valoa vilkutellen poikani Topi ja hänen äiti pikku veneessämme. Harmittaa kun myöhästyin päivällä poikani syntymäpäivästä akkuvian vuoksi. No, äiti paikkasi poissaoloani. Aamulla vielä siirsimme S/Y Isadoran Ormskärin laituriin. Utön maksulliset venepaikat jätettiin niille joilla pätykkää on enempi :-)

Lauantain 16.7. sää mahdollisti pikku veneellämme (Rönnqvist 16R, Evinrude 30 Hp) päiväretken Jurmoon. Tuulta lännestä alle 10 m/s ja ennustus sama myös iltapäiväksi. Sopivalla kaasulla myötäaaltoon keikutellen matka meni mukavasti. 

Jurmon laajennetusta Kaffelasta  löytyi kauan etsimäni alpakkavillapusero. Vaikka se ei ollut kotimainen niin varsin laadukkaan oloinen perulainen ja ihanan lämmin ja pehmeä. Utön omat alpakat olivat keritty joten ehkä kohta näemme myös tuotteita niiden villoista. Maistoimme myös Jurmo Innin kotiruokaa. Lihapullia ja perunamuusia parempaa oli kuitenkin pidellä sylissä Linusta, pientä vauvaa, jonka äiti halusi pitää tupakkatauon. Isä oli kiinni Jurmo Innin rakennuksen laajennustyömaalla. 

Tuuli yltyi iltapäivällä nopeasti ennustetta kovemmaksi, aina 14 m/s saakka. Topin äiti kertoi heti, että palaa Utöseen M/s Eivorilla, joka on Jurmossa n. 16.30. Topin kanssa mietimme myös laivakyytiä ja pikku veneemme noutamista seuraavana tai ennusteen mukaan vasta sitä seuraavana päivänä. Topi halusi kuitenkin yrittää pikkuveneellä vastatuuleen enkä minä saanut häntä taivuteltua Eivorin kyytiin - olisi kokeneempana pitänyt määrätä.

Tunnistatko perhosen?

Topin äiti ja Rommi astuivat Jurmosta Eivoriin ja me Topin kanssa heti perässä pikku veneeseemme. Alkumatka menikin hyvin Eivorin tasoittaessa merta joskin potkurivirtaukset vaikeuttivat ohjaamista. Valitsimme väärin ja irtauduimme sen vanavedestä oikoreitille ja noin viiden kaapelin verran puskimme kasvavaan vasta aaltoon kovassa vasta tuulessa. Muutaman kerran aalto kaatui veneen keulan yli osin veneeseen kastellen paikat. Kun vielä veneen nopeuskin piti pudottaa noin kahteen solmuun päätimme kääntyä takaisin Jurmoon. Laskettelu myötäiseen toikin meidät pian takaisin. Hyvä päätös.

Märkinä lähdimme kyselemään yösijaa. Klasun vuokramökit, samoin kuin toisenkin majoittajan kaikki petipaikat olivat vuokrattu. Klasu tarjosi rannassa aina avoinna olevaa leikkimökkiä jos ei muuta saada. Ajattelin, että avovenettä parempi on vaikka jokin talli tai eläinsuoja niinkuin tutussa pyhässä kirjassa. Lopulta sainkin puhelinnumeron josta löytyi vapaa saunamökki. Itseasiassa talo oli upea hirsirakennus aivan rannassa. Oven avattuamme mieli parani kuin Saarioisten mainoksessa "Hyvä ruoka parempi mieli". Kun vielä illalla löysimme sopivan puhelimen laturin lainaksi ystävälliseltä purjehtijalta (vene Vindö 30) jolla saimme Topin puhelimeen virtaa, oma puhelimeni  osoittautui niin vanhaksi, että siihen sopivaa laturia ei kai kennelläkään enää ole. Ennen hirsimökin punkkiin menoa tutkimme vielä tuuliennustetta. Aikaisin aamulla tuuli moinaa aina 6-7 m/s, joten laitoimme herätyksen klo 6.00.  Tuolloin teemme päätöksen lähdöstä tai uusista unista. 

Topi nukkui huonosti minun kuorsatessa ja herätti minut jo 5.30. Tuuli oli moinannut illan ennusteen mukaisesti. Pikaisen aamiaisen jälkeen olimme matkalla kohti Utötä. Vajaan tunnin päristelyn jälkeen kiinnityimme tuttuun satamaan Utössä. Matkalla suurimmat yksittäiset aallot olivat noin puolitoista viiva kaksi metrisiä, mutta pääosin alle metrin. Matkavauhtimme noin 7-9 solmua, emmekä kastuneet. Pieni tyytyväisyyden kare naamallamme (selvittiin) vaelsimme satamasta kotiin uudelle aamiaiselle ja Rommi heilutti iloisesti häntää niinkuin aina kohdatessa.

Iltarusko aamun pasko