Aamurusko laivan kannelta kuvattuna.
Kuva: Topi Lähteenmäki

Kello on perjantai aamuna vasta hieman yli kuusi. Olemme matkalla sisään eli matereelle. Rommi- koiran ekasta rokotuksesta on kulunut kuukausi ja on aika ottaa rokotuksen tehoste. Kolmas käynti on sitten vasta vuoden kuluttua.  Meidän lisäksi Utöstä lähti vain yksi pariskunta ja saaren ehdottomasti kovakuntoisin mies. Jurmosta saatiin mukaan lisää matkustajia, pariskunta ja kaksi koiraa, lintuharrastaja. Rommi nukkuu tutussa piknik-korissa ja Topi torkahtelee vahtien Rommin unta. Rokotus jännittää Topia enemmän kuin Rommia.

Eivor laiva kyntää mustaa merta. Maisemassa muutama vilkkuva merimerkki. Plotterin avulla varmaankin seuraa laivaväylää ja tutkalla ja AIS:lla havaitsee mahdolliset muut liikkujat. Taivas on puolipilvessa - vain muutama tähti näkyy pilvien raosta. Paria kirkasta kohdetta tuli tuijoteltua planeettana, taisivat kuitenkin olla korkealla lentäviä lentokoneita.

Luin Juha Laaksosen aikaisemmin mainitsemani tuoreen dekkarin Murha lintusaarella. Juoni tarinassa oli pieni pettymys. Sen sijaan kirjassa kuvattiin varsin värikkäästi Utön vakiasukkaita  ja tuttuja lintuharrastajia tosin muutetuilla nimillä. Kiinnostavaa tietoa oli myös linnuista ja Utöstä. Voi olla, että kirja ei ihan kolahda muille kuin utöläisille.

Kuva: Topi Lähteenmäki

Saarella oli muutaman päivän mittainen sotaharjoitus kun maastopukuun verhoutuneet  ja rynnäkkökivääreillä varustetut varusmiehet vaelsivat Utön teitä ja polkuja. Olivat muuten tosi kohteliaita ja tervehtivät tuttavallisesti vastaan tullessa. Harjoituksen tarkoitus ei maallikolle auennut, mutta aamuherätyksen sai kun pari Hornettia lensivät matalalla saaren yli kaartaen merellä kohta uuteen ylilentoon. Koneiden tehon kuulee. Normaalisti suljetussa armeijan valvontatornissa pidettiin ympärivuotista päivystystä josta tarkkailtiin mm. meidän verkoilla käyntiä - viisi silakkaa ja kolme härkäsimppua - saattoi huvittaa kiikaroitsijaa. Verkkoja on uitettu meressä vain kerran kuluneen viikon aikana kohtalaisten tuulien vieden suurimman innon kalastuksesta. No oli hyvin aikaa putsailla pyydyksiä. Täytyy availla pakastekaapin ovea, jotta pysyy kalaruuissa.

Utössä on jo ainakin parisen viikkoa viihtynyt meillä harvinaisempi Lyhytnokkahanhi. Topikin sai hyviä kuvia varsin rohkeasta yksilöstä. 
Lainaus Wikipediasta. Lyhytnokkahanhi pesii Grönlannissa, Islannissa ja Huippuvuorilla. Se talvehtii Isossa-Britanniassa, Saksassa ja Tanskassa, harhautuu joskus Suomeen. Maailman populaation koko on noin 280 000 yksilöä. Määritystietouden kasvaessa lyhytnokkahanhihavaintojen määrä on ollut kasvussa ja muun muassa Pohjanmaalla lajia tavataan keväisin jopa parvittain. Yleisimmin tavataan Suomessa syksyisin syys-lokakuussa ja runsaslukuisempina joukkoina kevään muuton yhteydessä huhti-toukokuussa. Lyhytnokkahanhia saatetaan Suomessa tavata myös yksittäistapauksina muiden muuttavien hanhiparvien mukana. 
Mielenkiinnolla seurataan milloin se suuntaa kohti etelää. Vielä näyttää vihreästä ruohosta löytyvän ravintoa.

Utön vanha merkkitulikori          Kuva: Topi Lähteenmäki

Minulla on ollut tapana  ostaa messutarjouksena Helsingin venemessuilta parin vuoden välein Sebagon purjehduskengät. Nyt vasta reilun vuoden palvelleet purjehduskengät ratkesivat saumasta. Näiden laatu on huonontunut merkittävästi, muutkin purjehtijat ovat tämän todenneet. Vuoden käytön jälkeen pohjan materiaali muuttuu. Pohjat eivät enää pidä veneen kannella vaan muuttuvat vaarallisen liukkaaksi vaikka mitään näkyvää muutosta pohjissa ei näy. Pohjan perusteellinen pesu ei lisännyt pitoa vaan ehkä huononsi sitä vielä. Saumat ovat aikaisemmissa pareissa kestäneet nyt nekin pettävät. Nyt jalassa on Gill:n vastaavat - katsotaan onko laatu parempi. Ostohinta ainakin oli sama.

Lyhytnokkahanhi? - ei vaan JackRusselin terrieri Rommi 4kk
Kuva: Topi Lähteenmäki