Lunta ja aurinkoa

Lauantaiaamuna maa oli valkoinen ja lunta satoi hiljalleen. Rommin aamulenkillä sade taukosi jolloin aurinko kurkisteli pilven raosta. Auringon säteet tulevat maahan jo niin jyrkässä kulmassa, että sää lämpenee heti pilvien poistuttua. Pitkin päivää saaren yli työntyi lumikuuroja, auringon välillä paistaessa. Tuulta oli aamulla 6 m/s, joka siten iltapäivällä moinasi kiihtyen taas illaksi.

Hyvän sään houkuttelemana laskettiin yöksi verkkoja veteen. Saalis yksi kampele (syötävän kokoinen) ja simppu. Nostimme ylös kaikki neljä verkkoa joista laskimme uuteen paikkaan kaksi. Illalla käydään ne kokemassa vieden samalla muutama puhdas verkko veteen.

Sununtaina sää on todella upea. Ei juurikaan tuule, vain 5 m/s ja aurinko paistaa täydellä teholla. Lämpötila +1°C, mutta pohjoistuulelta suojaisella talomme terassilla tarkenee hyvin istua ja lueskella. Utön eteläpuolella on kumpupilviä, mutta ne eivät saareemme yllä.

Topi ja Fatbike White Pro

Kuvassa Topi uuden läskipyörän kanssa. Tämän pyörän rungon koko on jopa minulle sopiva joten suunnitelmissa on tänään ajaa ennen saunaa hikilenkki. Tällä voisi hyvin ajella työmatkat ympäri vuoden. Siitä tuonnempana lisää. 

Rommin kasvattaja Sirpa Lohjalta soitteli ja kertoi hänen koirissaan olevan täitä ja pyysi minua tarkistamaan täikammalla Rommin täitilanteen. Täit ovat kai melko yleinen vaiva koirissa. Onneksi Rommista ei näitä löytynyt eli negatiivinen tulos joka on positiivinen asia.  Sirpa vakuutteli, että koirissa muniva täi ei leviä ihmisiin, joten ne täit joita vuosittain pyydetään tarkistamaan koululaisten tukasta ovat eri laji. Aiheeseen päästyäni piti kammataen täikammalla oma partaani, joka sekin oli täistä :-)

Maanantaina sää oli vieläkin kauniimpi ja turistit kaikonneet sunnuntaina laivaan - oltiin taas omillamme. Aamulla nukuttiin tuntia pidempään kuin normaalisti. Illalla läskipyöräilemäni 15 km lenkki painoi koko kehossa ja etenkin pakaroissa. Hain lihaksille rentoutta saunasta jonka vuoksi kai pääsinkin sängystä ylös melko kepeästi. Illan pyöräilyn ajatuksena oli testata miltä tuntuisi ajaa läskipyörällä työmatkat Kalliosta Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Ajatus kun ympärivuotisesta pyöräilystä on aina jotenkin kutkutellut mieltä ja edistäisi terveyttä. 

Maanantaiaamu alkoi Rommin lenkin jälkeen aamiaisella ja verkkojen kokemisella. Vielä ennen merelle menoa Topi kiirehti kauppaan, kun minä rtaas oikuin netissä odotellen vakuutusyhtiön virkailijan vapautumista chattiin. Piti tarkistaa missä vaiheessa on korvausanomus matkavakuutuksesta koska rahoja ei ole tilille tullut. Korvausosasto on ryyhkautunut, mutta ystävällinen kasvoton virkailija netissä lupasi kiirehtää asiaa ja minä tulin tyytyväiseksi. Saatavat ovat turvassa paremmin kuin rahat tililläni :-)  

Vietiin siis pari päiväverkkoa tyynehkölle saunalahdelle tai sen suulle, ihan lahdelle ei päästy kun vesi on alhaalla ja muistissa on edellinen yritys, jossa keikuimme kivellä.  Yön pyytämässä olleet verkot oli taas helppo todeta tyhjiksi kaloista kun kirkaan veden vuoksi. Soudeltiin yläpaulan vierellä ja kurkisteltiin veneen laidan yli verkkoon.

Rommi tarkkailee joko maata on näkyvissä

Jo takaisin satamaamme röplötellessä yhteisesti päätettiin palata vielä veneeseen ja vesille.  Sää kun houkutteli ulkoisiin harrastuksiin. Noudettiin kotoa hieman lisää vaatteita ja evästä, suunnattiin kohti jo tuttua Sundskäriä. Muutaman tunnin retkeily saarta kiertäen jalan lähinnä upeita rantoja kuvaten veikin voimamme aika tehokkaasti. Rommikin suunnilleen kaatui kotona tuttuun petiinsä jonne jäikin.  Meidän oli kuitenkin vielä lähdettävä verkoille. Kurahousut jalkaan ja takaisin satamaan. Nostettiin kaikki seitsemän verkkoa välillä puhdistettavaksi. Kalat eivät taaskaan hommaa härinneet. Päätettiin, että antaa muiden välillä yritää ja pidetään joku päivä taukoa kalastuksesta. Lihapullat ruskeankastikkeen ja perunoiden kera palautti voimamme eikä tarvinnut varoa ruotoja. Naamassa tuntuu taas, että D-vitamiinia on auringosta saatu. Upea päivä kaiken kaikkiaan.

Ormskärin itäranta