sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Ekat leskenlehdet

Samalla kun Topin ja Rommin kanssa saateltiin veljiäni Iiroa ja Petriä laivaan todella kivan yhteisen viikolopun jälkeen niin bongasin kahdessakin paikassa leskenlehtiä. Naapurin poika kertoi nähneensä pari käärmettä eli nekin heräilevät jo talvihorroksesta alkavaan kevääseen. 

Veljeni Iiro sinnitteli molemmat yöt luonani koira-allergiasta huolimatta. Lääketiede on todella kehittynyttä. Jälkimmäiselle yölle oli tarjolla vinttimajoitusta, mutta ei siis tarvittu. Saunottiin lauantaina saarikävelyiden päätteeksi ja suunniteltiin tulevaa purjehduskesää.  Topi pyöräytti vielä veneellä IIron ja Topin Utön ympäri. Vielä tämänkin jälkeen Iiro suunnitteli kaverinsa Henkan kanssa päristellä avoveneemme Utöstä Helsinkiin heinäkuussa. Ovat kai tosissaan kun Henkka laittoi kalenteriin varauksen Iiron puhelinsoiton jälkeen. 
Viikonloppuna Utössä oli taas paljon väkeä. Majakkaseuralaisten tapaaminen toi kait kolmisenkymmentä henkilöä ja retriitti parisenkymmentä hiljentymiseen keskittynyttä henkilöä. Heillä oli muutama tilaisuus Utön kauniissa kirkossa, jonka käyttö on ainakin minun täällä olo aikana ollut olematonta.

Säästä on mainittava se, että eilen lauantaina ja tänään sunnuntaina on lämmin tuuleton sää. Meri on peilityyni, taivas ohuen pilviverhon peitossa ja saaressa aavemaisen hiljaista. Eilen saatiin aurinkoakin. 

Lintujen pesimärauhasta muistuttavat taulut ovat ilmestyneet saareen. Ihmisiä pyydetään pysymään polulla käydessään eteläkärjessä huomioiden linnut. Lintuharrastajan blogissa toivotaan liikkumisen rajoittamista vieläkin tätäkin enemmän mm. itärannan ja niityn alueella. Käytännössä tämä tarkoittaa lähinnä Utön kylässä liikkumista aina heinäkuun loppuun saakka.  Malttaakohan lintuharrastajat itse pysyä poissa em. alueilta :-) Kohta pesivät tiirat kai pitävät huolen, että liikkuminen eteläkärkeen polullakin loppuu. Hätääntyneet tiirat puolustavat pesiään ja myöhemmin poikasiaan tekemällä syöksyjä liian lähelle tulevia kohti.  Aseena nokka ja kynnet + uloste.
Viime kesältä minulla on omakohtaisia kokemuksia em. hyökkäyksestä kun kävin tutustumassa venerantaamme. En huomannut laiturin tuntumassa lentotaidotonta poikasta vahtivaa tiiraemoa, joka iskikin kaksi kertaa kyntensä tukkaani. Paetessani pudotin silmälasit aallonmurtajan kivikkoon. Oli odotettava jonkin aikaa ja tehtävä uusi lähestyminen, sekään  ei tiiraemolle sopinut ja peräännyin. Pakkohan nuo juuri hankitut silmälasit oli noutaa, joten ei auttanut muu kuin ottaa kamera kaulasta ja pöyrittää sitä pään päällä helikopterin tapaan ja poimia lsilmäasit maasta.  Nyt tiiraemo pysyi parimetriä yläpuolellani pitäen kyllä melkoista ääntä. Sain kuin sainkin silmälasini ehjänä takaisin tiiraemon vahtiessa poikastaan.

Illalla vielä kävimme Topin kanssa veneellä kuvaamassa haahkaparveja bongaten matkalla kaksi Jenni Haukion lempilintua meriharakkaa.

Haahkoja                                                                                                 Kuva: Topi Lähteenmäki




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti