Parisen tuntia vielä olimme passissa, mutta enempää hylkeitä emme nähneet. Haahkaparvia oli joka puolella joita myöskin tietysti kuvattiin muutamien muiden vesilintujen ohella.
Käynnistäessä veneen moottori Topi huomasi, että karttaplotteri/kaikuluotaimen näyttö oli pimeä eikä enää käynnistynyt. Meillä oli vielä iPad, jossa navigaattorisofta sekä tietysti paperinen merikortti joten Utöseen löydettäisiin vaikka sumussa. Nyt tosin meillä oli näköyhteys majakkaan. Myöhemmin tuli todettua, että laite on oikeasti risa vaikka ensin epäilin jotain huonoa liitosta virtapuolella. Soittelin laitteen huoltoon ja lähettelin kuvia ja tarkistin asiat jotka sieltä neuvottiin. Huoolosta sain tuomion, että laitetta ei sinne kannata lähettää eli eivät näin vanhaa laitetta pysty korjaamaan. Plotterin käyttöön tässä pienessäkin veneessä on niin tottunut, että kai uusi tai siis käytetty laite on hankittava. Ensihätään saa kyllä iPad kelvata vaikka sen näyttöä on vaikea katsoa kirkkaassa auringon valossa.
Itseänikin oli pakko välillä huoltaa ja olenkin nyt Korppoossa jossa hetki sitten nousin ylös hammaslääkärin tuolista. Sain ensiapua ajoittain särkevään hampaaseen johon on tehtävä juurihoito. Lääkärin mukaan sen voi hoitaa Helsingissä elo-syyskuussa, joten sen vuoksi ei tarvitse mantereelle enää matkustaa. Pitkiä nämä lääkärikäynnit Utöstä on sillä nousin klo 5.30 lähtevään laivaan ja olen taas Utössä klo 23.15. Topi jäi Rommin kanssa kotimiehiksi. Topi kertoi, että siellä oli tänään hetken aikaa satanut isoja lumihiutaleita.
Topi on naapurin kanssa painanut kahtena päivänä puutarhahommissa. He ovat siistineet talojemme ympäristä ruohon leikkurin, oksasaksien ja trimmerin avulla. Monta kottikärryllistä kuivaa heinää ja risuja siirtyikin niille varattuun paikkaan. Kauniimman ympäristön lisäksi tavoitteena oli saada käärmeet pysymään pois pihoilta - eivät oiken liiku aukeilla tai matalassa ruohossa. Ruohon kulottaminen olisi vieläkin tehokkaampi tapa. Tätä keinoa käyttivät Utön hotellin piha-alueilla. Käärmeitä nyt liikkuu vilkkaasti. Eilen jutelin lintuharrastajan kanssa, joka oli eteläkärkeen kävellessä noin 300 metrin matkalla nähnyt 16 käärmettä, joista vain yksi oli kyy, muut rantakäärmeitä.
Perjantain yhteysalus mantereelta saariin on melko täynnä. Matkustajamäärät kasvavat tietysti kesäasukkaiden myötä kohti kesää. Minulle istumapaikka löytyi ravintolasta - ei yhtään harmita. Baaritiskin ympärillä on vielä punainen verho - sen avauduttua on kytättävä sitä huippuhyvää katkarapuleipää jota varten olen kerännyt nälkää koko päivän. Olin ajoissa Pärnäisten satamassa, joten jäi aikaa käydä tervehtimässä satamakahvilaa pitävää virolaista aurinkoista rouvaa. Hänen kanssaan turistiin syksyllä kun jäin autoni viallisen akun kanssa odottelemaan korjaajaa. Talvikuulumisten jälkeen hän oli taas avannut kesäkahvilan ja esitteli palkkaamansa nuoren kokkiharjoittelija "Minnan" (nimi on muistini varassa). Rouva oli erityisen huolissaan nuorten työllistämisestä ja oli antanut asiaan oman panoksensa.
M/s Eivorin katkarapuvioleipä ei jättänyt kylmäksi tälläkään kertaa. Leipää jonottaessa selvisi, että laivassa olevat Eurosinkkut ovat matkalla Utöseen. siellä on heidän tapaaminen ja paikalla viisikymmentä sinkkua. Saas nähdä kääntyykö lintuharrastajien kaukoputket.
 |
| Sinisorsapari Kuva: Topi Lähteenmäki |
 |
| Punarinta pihamme aidalla |
 |
| Naurulokki Kuva: Topi Lähteenmäki |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti